Markku Luoma: Lainsäädäntö, uskonyhteisön arvot, omat
säännöt ja käytänteet
Uskonnonvapaus toteutuu Suomessa erittäin vahvana eikä julkinen
valta ole katsonut asiakseen ryhtyä ohjaamaan tai rajoittamaan uskonyhteisöjen
toiminnan sisältöä. Maailmanlaajuisesti tarkasteltuna tämä on poikkeuksellista.
Meillä uskonyhteisöjen ristiriidat viranomaisten kanssa, silloin harvoin kun
niitä ilmenee, pohjautuvat uskonnonvapauden harjoittamiseen tavalla, joka
loukkaa muita oikeuksia ja vapauksia (Suomen perustuslaki, 2. luku). Tässä
esityksessä käsitellään uskonyhteisöjen toimintaa suomalaisen lainsäädännön
näkökulmasta ja lähinnä vapaakristillisten yhteisöjen, erityisesti
helluntaiherätyksen kannalta.
Uskonnonvapauslaki mahdollistajana
Uskonnonvapauslain säätäminen on jo pian Suomen itsenäistyttyä
avannut uskonyhteisöille mahdollisuuden järjestäytyä omaksi kirkkokunnaksi, ja
samanaikaisesti yhdistymisvapautta koskeva lainsäädäntö on turvannut vapauden
toimia muussakin yhteisömuodossa. Helluntaiherätyksen alkuaikoina keskusteltiin
järjestäytymisen tarpeesta ylipäänsä, ja osa liikkeen toimijoista katsoi, että
Hengen toiminnan tulee olla vapaata kaikista virallisista muodoista, niin
kirkkokunnista kuin yhdistyksistäkin. Vapaan herätysliikkeen ihanteeksi nähtiin
vapaa toiminta ilman yhteiskunnan määrittelemiä rakenteita. Juridisen
järjestäytymisen vaihtoehtoja ei lainkaan systemaattisesti suunniteltu vaan
järjestäytymiskysymyksiin törmättiin sen johdosta, että taloudellinen
todellisuus vaati reagoimaan tilanteeseen. Syntyi tarve hankkia kiinteistöjä,
palkata työntekijöitä, kerätä varoja, käynnistää lähetystyötä ja julkaista
lehtiä ja kirjoja. Uskonyhteisön ulkoinen toiminta oli sovitettava yhteiskunnan
juridisiin muotoihin (Ahonen 1994; Kangasoja ym. 2014; Ruohomäki 2014).
Juridisten muotojen hakeminen oli yhteydessä liikkeen
opetukseen. Yhteistä ymmärrystä on kautta aikojen ohjattu julistuksen ja
opetuksen kautta. Jakolinjoina ovat olleet kysymys paikallisseurakunnista ja
seurakuntien järjestäytyminen uskonnolliseksi yhdyskunnaksi.
Helluntaiherätyksen opin kulmakiviä ovat olleet seurakuntien itsenäisyys,
vanhimmistojohtoisuus ja kielteinen suhtautuminen yliseurakunnalliseen
järjestäytymiseen ja ohjaukseen.
Uskonnonvapauslaki loi vapaan mahdollisuuden uskonnon harjoittamiseen
valtakirkon ulkopuolella (Uskonnonvapauslaki 1922). Lain tarjoama uskonnollisen
yhdyskunnan järjestämistapa näytti kuitenkin olevan ristiriidassa
herätysliikkeen omien periaatteiden kanssa, minkä vuoksi käytettiin hyväksi
uskonnonvapauslain sijasta yhdistymisvapautta turvaavaa yhdistyslainsäädäntöä.
Yhdistyslain mukainen järjestäytyminen mahdollisti toiminnan harjoittamisen,
taloudenpidon järjestämisen ja juridisen päätöksenteon muodot. Tässäkin
järjestelmässä jouduttiin opillisia näkemyksiä venyttämään siten, että
vanhimmistojohtoisuus ei sopinut suoraan yhdistysrakenteeseen vaan syntyi
tuntemamme kaksoishallintorakenne vanhimmisto/hallitus -jaon pohjalle.
Vaikka seurakuntien itsenäisyyden periaatteesta ja
kirkkokuntarakenteen vastustamisesta pidettiin tiukasti kiinni, liike tarvitsi
kuitenkin käytännössä valtakunnallisia rakenteita (Ahonen 1994; Ruohomäki
2014). Tähän tarpeeseen vastattiin perustamalla valtakunnallisesti toimivia
yhdistyksiä eri toimialoille siten, että sellaisiksi luettavia yhteisöjä oli
parhaimmillaan liki parikymmentä. Herätysliike tarvitsi myös
yliseurakunnallista koordinaatiota, jota varten syntyi maakunnallisten
veljespäivien ja valtakunnallisten Talvipäivien järjestelmä. Vaikka nämä olivat
kokoonpanoltaan epävirallisia ja ilman juridista järjestysmuotoa, varsinkin Talvipäivät
käytti tosiasiallisesti merkittävää päätösvaltaa.
Ulkoiset käytännöt lujittuvat osaksi arvopohjaa
Historiallisen kehityksen muokkaamaa järjestäytymistapaa
perusteltiin ja legitimoitiin jäsenkunnalle julistuksessa, opetuksessa ja
käytäntöjä toistamalla. Uskonnolliselle liikkeelle on tunnusomaista, että suuri
osa johtamista ja johtamisviestintää tapahtuu hengellisen julistamisen kautta.
Varsinainen muodollinen päätöksenteko hoidetaan seurakunnassa mahdollisimman
vähin ponnistuksin, ”välttämättömänä pahana”. Vallitseva käytäntö kiinnittyy
julistuksen ja opetuksen kautta osaksi oppirakennelmaa ja lujittuu jäsenkunnan
arvopohjaan. Voi sanoa, että käytännöt pyhittyvät ja ovat lopulta osa
uskomusten ja arvojen perusrakennetta.
Uskomukset ja arvot kuuluvat ihmisen kognitiivisten rakenteiden
syvimpään kerrokseen, johon vaikuttaminen on vaikeampaa ja hitaampaa kuin
tiedon jakaminen tai mielipiteiden ja asenteiden muuttaminen. Tähän törmättiin,
kun muutosta yhdistysrakenteesta uskonnolliseksi yhdyskunnaksi ryhdyttiin
toteuttamaan 2000-luvun alussa. Tietopohja ja vertailu tarkoituksenmukaisesta
rakenteesta ei vakuuttanut koko yhteisöä, vaan muutossuunnitelman koettiin
uhkaavan uskonelämän perusteita ja syvimpiä arvoja. Keskustelun käyminen asia-argumenteilla
osoittautui yllättävän vaikeaksi. Vasta kahden vuosikymmenen keskustelu näyttää
vähitellen johtavan tuloksiin. Yllättävästi viime vaiheessa euro on ollut tässä
kova konsultti, kun kolehdinkannon laillisuutta koskeva kysymys on
merkittävästi vauhdittanut järjestäytymisprosessia.
Suomalainen yhteiskunta on ollut huomattavan avara
suhtautumisessaan uskonyhteisön arvojen toteuttamiseen. Erilaiset
järjestäytymisen tavat ovat olleet mahdollisia, ja uskonnon harjoittaminen ja
kokoontuminen on mahdollista myös kokonaan ilman juridisen järjestäytymisen
muotoja, ellei omaisuuden ja talouden järjestäminen vaadi virallisia muotoja.
Järjestäytymismuodon valitseminen jää yhteisön itse valittavaksi ja riippuu
omien ”maallisten” toimintojen tarpeesta.
Negatiivinen uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuuskysymykset
etusijalla?
Uskonnonvapauden kehityksessä ovat viime aikoina olleet esillä
ns. negatiivinen uskonnonvapaus ja yhdenvertaisuuskysymykset. Keskustelun
painopiste on siirtynyt uskomisen vapaudesta vapauteen uskonnosta eli oikeuteen
olla uskomatta. Kun uskomisen vapaus alkaa olla jo itsestäänselvyys, korostuu
eri uskomusryhmiin kuuluvien yhdenvertaisuus eri elämänalueilla ja
uskonnollisten ryhmien yhdenvertainen asema.
Yhdenvertaisuuslain ja sukupuolineutraalin avioliittolain
säätäminen ovat aiheuttaneet jännitteitä uskonyhteisöjen arvomaailman ja
lainsäädännön linjan välille. Useimpien kirkkokuntien avioliittokäsitys
poikkeaa lainsäätäjän näkemyksestä, eikä sukupuolten ja seksuaalivähemmistöjen
kohtelussa kaikissa yhteisöissä seurata yhdenvertaisuuslain periaatteita.
Lainsäätäjä on tässäkin suhteessa noudattanut uskonnonvapauden periaatetta ja
jättänyt uskonnollisen toiminnan yhdenvertaisuuslain soveltamisalan ulkopuolelle.
Suhtautuminen avioliittoon ja vihkimiseen on jätetty uskonyhteisöjen itse
päätettäväksi.
Vihkimiskysymys on vaikeasti ratkaistava ongelma luterilaisen
kirkon sisällä. Muut uskonyhteisöt eivät näytä joutuvan juridisiin vaikeuksiin
pitäessään kiinni perinteisestä näkemyksestä, vaikka saattavatkin kohdata
vastatuulta yleisessä mielipideilmastossa. Uhkakuvat julistajien joutumisesta
rikosprosessin kohteeksi homofobisena pidettyjen saarnojensa vuoksi eivät ole
Suomessa ainakaan vielä toteutuneet. Sananvapaus mahdollistaa edelleen
vakaumuksesta kiinni pitämisen ja omien periaatteiden mukaisen puheen ja
kirjoittamisen. Se ei vaadi rikoslakia rikkovaa loukkaamista, solvaamista tai
yleensäkään vihapuhetta. Normaalien hyvien tapojen välttäväkin noudattaminen riittää
laillisuuden puolella pysymiseen, eikä vakaumuksesta tarvitse tinkiä.
Muita rajankäyntejä laillisuuden kanssa joudutaan käymään myös
suhtautumisessa uskonyhteisöjen omaan ”lainkäyttöön” jäsenten käyttäytymisen
valvonnassa. Niin ikään suhtautuminen ympärileikkauskäytäntöihin on ollut
keskustelun alaisena ja sharia-lain käyttöönottoa pelätään. Uusia kysymyksiä
saattaa nousta esille varsinkin uusien uskontojen rantautumisen myötä, ja
hyväksyttävyyden rajoja joudutaan jatkossakin selvittelemään.
Alamaisuus esivallalle vai uskollisuus Jumalan sanalle?
Helluntailiikkeen arvomaailmassa on tärkeää alamaisuus
esivallalle. Lakia ja oikeudenmukaisuutta halutaan noudattaa tinkimättömästi ja
olla tässä myös ympäristölle esimerkkinä. Tästä huolimatta vielä tärkeämpänä
arvona näyttäytyy uskollisuus Raamatun sanalle ja raamatulliselle
toimintatavalle. Nämä periaatteet eivät yleensä ole joutuneet keskenään
ristiriitaan, vaikka liikkeen alkuajoilta periytyvä tunne sijoittumisesta
yhteiskunnassa marginaaliin ja ”ulkopuolelle leirin” näkyy ajoittain
kriittisenä suhtautumisena valtavirtaan ja yhteiskunnan organisaatioihin.
Esimerkkinä tästä ovat olleet suhtautuminen poliittiseen toimintaan
osallistumiseen, äänestämiseen ja asepalvelukseen.
Pitkän aikavälin kehityslinjana näyttää olevan vähittäinen
integroituminen yhteiskuntaan. Poliittiseen toimintaan osallistuminen on
yleistynyt ja seurakuntalaisten ja pastorien ehdokkuuteen vaaleissa
suhtaudutaan pääsääntöisesti myönteisesti ja kannustavasti. Äänestämiseen
vaaleissa voidaan saarnoissa ongelmattomasti kehottaa. Merkittävänä ilmiönä on
myös osallistuminen kolmannen sektorin toimijana erilaisiin sosiaalisen
auttamistyön muotoihin ja kehitysapuun kiinteässä yhteistyössä
viranomaistahojen kanssa.
Yhteenvetona voidaan todeta seuraavat ydinkohdat:
Lainsäätäjällä tai viranomaisilla ei Suomessa ole mitään
agendaa tai pyrkimyksiä ohjata uskonyhteisöjen toiminnan sisältöjä. He pyrkivät
takaamaan mahdollisimman laajan toimintavapauden kaikille uskonyhteisöille.
Uskonnonvapautta rajoittavat muut perusoikeudet, kuten sananvapaus,
yhdenvertaisuus, henkilökohtainen vapaus ja koskemattomuus, yksityiselämän
suoja sekä rikoslain suojaamat oikeudet.
Uskonyhteisöt voivat valintansa mukaan käyttää erilaisia
järjestäytymisen tapoja ja organisaatiomuotoja. Yhteisön arvoperusta vaikuttaa
siihen, millaisia ulkonaisia muotoja toiminnassa käytetään.
Vallitsevat ja toistetut käytännöt omaksutaan osaksi
sisäistettyjä arvoja ja periaatteita. Käytäntöjä voidaan vahvistaa
julistussisältöjen avulla. Käytäntöjen ”pyhittyminen” vahvistaa pysyvyyttä ja
vaikeuttaa rationaalista muutossuunnittelua.
Helluntailiikkeen juridiseen organisoitumiseen on vaikuttanut
pitäytyminen Raamatun sanaan ja alkuseurakunnan toimintatapaan.
Helluntaiherätys on kehittynyt yhteiskunnallisiin rakenteisiin
kriittisesti suhtautuvasta marginaaliryhmästä yhteiskuntaan integroituneeksi
vaikuttajaksi. Kehitys näkyy aikaisempaa myönteisempänä suhtautumisena muihin
instituutioihin ja osallistumisena yhteiskunnalliseen toimintaan.
Markku Luoma
Kirjoittaja
on varatuomari, filosofian tohtori ja eläkkeellä oleva poliisipäällikkö.
Lähteet:
Ahonen, L. K. 1994. Suomen
helluntaiherätyksen historia. Päivä.
Kangasoja, M., Luoma, M. &
Mantsinen, M. 2014. Kohti hyvää seurakuntahallintoa. Aikamedia.
Ruohomäki, J. 2014. Suomen
helluntailiikkeen synty, leviäminen ja yhteisönmuodostus 1907–1922. Aikamedia.
Miten onViime syksynä
Fida järjesti arabitaustaisille kristityille suunnatun Musaalahah Davar -opetusviikonlopun, jossa käsiteltiin Israeliin liittyviä teemoja Raamatun pohjalta. Menestyksekkää...
Miten onKesäkuun 2018
kommentoiduimpia uutistapahtumia olivat KD-vaikuttaja Aki Ruotsalan pikapotkut
Porin Jazzien toimitusjohtajan paikalta sen jälkeen, kun Satakunnan kansa oli
kertonut siitä...
Miten onRokotevastaisuus on
noussut loppusyksystä puheenaiheeksi Larsmon tuhkarokkotapauksen myötä.
Larsmon eli Luodon kunta sijaitsee Kokkolan ja Pietarsaaren välissä.
Miten onLähetys- ja
kehitysyhteistyöjärjestö Fida kerää varoja toimintansa tukemiseksi muun muassa Nenäpäivä-keräyksessä yhdessä muiden alan toimijoiden kanssa.
Miten onLokakuussa Helsingissä
vietettiin raamatunkäännöstyön juhlaa: jo kymmenelle Venäjän suomensukuiselle kielelle on käännetty vähintään Uusi testamentti (RV 43). Viimeisin, komipermjakinkielinen...
Miten onVuosikymmenten ajan
suomalaiset kristityt ovat olleet vahvoja Israelin ystäviä yli
kirkkokuntarajojen.
Israel-asiantuntija, pastori Harri Kröger, mikä on
mielestäsi merki...
Miten onPakistanin korkein
oikeus vapautti viime viikolla vuodesta 2009 vangittuna olleen, kuolemantuomiota odottaneen Asia Bibin. Kristitty viiden lapsen äiti oli vangittu sen jälkeen, kun hänen oli...
Miten onMarko Selkomaa toimii Hyvä Sanoma ry:n evankelistana ja lähetyspastorina. Kotimaan tilaisuudet ja kampanjat ovat osa Hyvä Sanoma ry:n toimintaa. Lähetyskampanjat toteutetaan yhteistyössä Fida Internat...
Miten onHelluntaiseurakuntien hengellisestä ja toiminnallisesta tilanteesta julkaistiin tutkimus Syyspäivillä Helsingissä kolme viikkoa sitten. Laajassa aineistossa käytiin läpi seurakuntien nykypäivää ja tul...
Miten onYksi laajimmin
maassamme levitetyistä hengellisistä kirjoista on Riku Rinteen kirjoittama
KK – Kuolemankauppias, joka kertoo Kari KK Korhosen elämäntarinan.
Miten onHelluntaiseurakunnan jäsenenkin on periaatteessa
mahdollista olla ehdokkaana luterilaisen kirkon seurakuntavaaleissa, mikäli
hän on myös kirkon konfirmoitu jäsen.
Miten onHELP ry on
Suomen helluntaiseurakuntien työntekijöiden jäsenyhdistys, joka palvelee
jäseniään muun muassa tukemalla työhyvinvointia ja kutsumustyötä sen eri
vaiheissa.
Miten onSuomessa on paljon Israel-rakkautta ja sen mukaisesti
myös paljon erilaisia alan järjestöjä. Suomi-Israel Yhdistysten Liitto ry:n
puheenjohtaja Risto Huvila, eikö yksi iso Israel-ystävyysjärje...
Miten onRistin Voiton päätoimittaja
on vaihtunut tänä kesänä. Petri Mäkilä aloitti lehden vastaavana
päätoimittajana juhannuksena, ja toimitusta 13 vuotta johtanut Leevi Launonen
jäi eläkkeelle...
Miten onHelluntailiikkeessä
vaikuttava Scott Morrison, 50, valittiin elokuussa Australian
uudeksi pääministeriksi. Tunnustavana kristittynä Morrison kuuluu Sydneyn Horizon-seurakuntaan,
joka toim...
Miten onSuomen Gideonit
on perustettu vuonna 1946 ja on vuodesta 1952 ollut osa kansainvälistä The
Gideons International (TGI) -järjestöä. Raamattutyöhön keskittynyt järjestö
toimii 201 maassa j...
Miten onJyväskylän yliopiston
kasvatuksen teorian ja tradition professori Tapio Puolimatka kirjoitti
Oikea Media -julkaisun vieraskynäpalstalla 27.7. artikkelin otsikolla
”Kampanja pedofilian l...
Miten onVakavat opilliset
ongelmat eivät ole ihan jokapäiväisiä Helluntaiherätyksen piirissä. Keväällä
sellainen nousi esiin liikkeen työntekijäpäivillä esitetyn, perinteisestä
opista poikkeavan J...
Miten on”Tätä on odotettu, sika jees!” kommentoi eräs Raamattua rakastava henkilö katsottuaan You Tubessa Aikamedian tekemän esittelyvideon Sana Elämään -kommentaariraamatusta.
Miten onHausjärvellä järjestettiin 22.7.2018 luterilaisen seurakunnan ja helluntaiseurakunnan yhteinen ehtoollisjumalanpalvelus osana yhteiskristillistä romanipäivää.
Miten onHelsingin Saalem -seurakunnan arabityön pastori Muayad Namrood, ovatko maahanmuuttajien sydämet edelleen avoimia evankeliumille? – Kyllä, avoimuus jatkuu edelleen. Sen näkee myös niissä, jotka ovat...
Miten onJuhannuskonferenssin kävijämääristä on esitetty monenlaisia
arvioita. Suurin osa uskoo kävijämäärän laskeneen.
Konferenssi-isäntä Marko Halttunen, minkälainen
tapahtuman p...
Miten onJuhannuskonferenssissa eivät enää kaiu juhlakanslian
kuulutukset, joissa totuttiin vuosien saatossa kuulemaan tiedotuksia
kadonneista henkilöistä, päälle jääneistä auton valoista ja eri puol...
Miten onNuorisotyöntekijä Mika Tenetz tutki IK-opistossa
Alphacrucis Collegeen tekemässään MA-tutkinnon päättötyössä amerikkalaisen
Gateway-seurakunnan pastorin John Burken teoksia ja ajattelua...
Miten onFidan
uusimmassa Muslimimissio-uutiskirjeessä kerrotaan
etiopialaisesta miehestä, jonka kääntymykseen
islamista kristinuskoon sisältyi erikoinen
ilmiö: hän oli saanut lahjaksi Raamatun,
j...
Miten onUskonnollisen vakaumuksen vaikutusta ihmisen terveyteen ja
hyvinvointiin on tutkittu pitkään niin lääketieteessä kuin esimerkiksi
psykologiassakin.
Miten onRistin Voitto uutisoi viime viikon numerossa Tampereen
helluntaiseurakunnassa maahanmuuttajille annetusta kristinuskon opetuksesta ja
heidän kokemastaan Pyhän Hengen kasteesta (RV 21).
...
Miten onIK-opiston vararehtori
Markku Ojaniemi ja
nuorisotoimintojen koordinaattori Tero Järventausta esittelivät
pastoreiden saunaillassa 7.
toukokuuta seurakuntien vastuunkantajille IK-opi...
Miten onJerusalem on
jälleen maailmanpoliittisen huomion kohteena. Sen myötä myös monet
eskatologiset ja missiologiset kysymykset ovat nousseet taas esiin. Fidassa on
kuitenkin ihmetelty joitakin...
Miten onKeuruun Juhannuskonferenssi on valtava vapaaehtoistyöntekijöiden
voimainponnistus. Jälleen tänä kesänä talkoisiin odotetaan noin 1 700:aa
vapaaehtoista.
Miten onLahden helluntaiseurakunnassa järjestetään lauantaina 5. toukokuuta
sielunhoidollinen seminaari, jonka teemana on ”Kun lapsen mieli murtuu”.
Seminaari pyrkii auttamaan perheitä, joiden la...
Miten onHelsingin Saalem-seurakunnassa järjestettiin viime viikolla
kaksipäiväinen johtajuuskonferenssi, jonka yhtenä tavoitteena oli valmentaa
nuorta sukupolvea hengelliseen vastuunkantoon ja joht...
Miten onKeuruun IK-opistolla järjestetään 28.–30. toukokuuta
senioripäivät, jonne kokoontuu noin 160 eläkkeellä olevaa helluntaiseurakuntien
työntekijää. Tapahtuma on osallistujille maksuton, ja s...
Miten onUskonnollisten toimijoiden ja etenkin vapaakristillisten seurakuntien toiminta
vastaanottokeskuksissa on ollut ongelmallista, uutisoi Helsingin Sanomat 4.
maaliskuuta.
...
Miten on Aikamedia teetti viime syksynä Mediatum Oy:llä laajan tutkimuksen, joka
koski kaikkia Aikamedian tuotteita ja palveluja. Kyselyyn vastasi toista
tuhatta henkilöä, ja tutkimuksen antamaa...
Miten onSuomen Helluntaikirkko on mukana järjestämässä lauantaina 21. huhtikuuta
Keravan helluntaiseurakunnassa pidettävää seminaaria, jossa käsitellään
uskonnollista väkivaltaa. Seminaarin teema...
Miten onVapaakirkon julkaisemassa Suomen Viikkolehdessä oli hiljattain juttu,
jossa Pohjois- Intiassa vieraillut suomalaisuskova kertoi matkalla kuulemistaan
lukuisista ihmeparanemisista ja siitä,...
Miten onHyvä Sanoma -lehti koki
vuodenvaihteessa perusteellisen uudistuksen. Aikamedian toimitukseen on tullut
siitä voittopuolisesti myönteistä palautetta, mutta osa palautteen antajista
on kok...
Miten onHuippusuosittu lasten puuhateltta uhkasi lopettaa
toimintansa vuoden 2016 Juhannuskonferenssissa Keuruulla, kun vastuunkantajia
sen hoitamiseen ei löytynyt tarpeeksi. Viime juhannuksena va...
Miten onKristittyjen ykseyden ekumeenista rukousviikkoa vietettiin perinteiseen
tapaan 18.–25. tammikuuta. 110 vuotta täyttänyt tapahtuma kokoaa Jeesuksen
seuraajia eri puolilla maailmaa rukoilemaa...
Miten onHyvä Sanoma ry vastaa helluntaiseurakuntien järjestönä kotimaan
evankelioinnista ja tekee monimuotoista työtä muun muassa kouluissa,
vankiloissa ja diakonian parissa.
Miten onSäveltäjä Lasse Heikkilä kiersi Suomi 100 -juhlavuoden aikana Valkia-ryhmän ja muun
taustajoukkonsa kanssa ympäri maata esittämässä säveltämäänsä Suomalaista
messua. Produktio oli yksi näky...
Miten onSuomen helluntaiseurakuntien lähetystyössä palvelee
toistakymmentä eläkkeellä olevaa henkilöä. Osa on aiemmin toiminut samassa
tehtävässä seurakunnan palkkaamana lähetystyöntekijänä, osa o...
Miten onSuomessa
hiljattain voimaan astunut
varhaiskasvatuslaki ei
enää tunne uskontokasvatusta. Monet
päiväkodit ovat tulkinneet tämän
merkitsevän sitä, etteivät ne enää
tee yhteistyötä seuraku...
Miten onKristityksi
kääntyneet entiset muslimit joutuvat
kohtaamaan laaja-alaista ja osin hyvin
vakavaa vainoa myös Suomessa, ilmenee viime
viikolla julkaistusta Kääntyneet – ex-muslimien painostu...
Miten onAikamedian
julkaisemaan lehtiperheeseen kuuluu
kuusi säännöllisesti ilmestyvää lehteä. Niistä
Ristin Voitto on helluntailiikkeen viikkolehti
ja muut harvemmin ilmestyviä aikakauslehtiä,
j...
Miten onRistin Voitto on vuodesta 1912 ilmestynyt Aikamedia
Oy:n kustantama helluntailiikkeen viikkolehti.
Viime aikoina lehti on laajentanut sisällöntuotantoaan
myös verkossa. Yksi
Ristin Voiton...
Miten onSyyskuun
lopussa Turussa järjestettyjen helluntailiikkeen
Syyspäivien palautekysely on
koottu. Syyspäivätoimikunta kokoontui torstaina
2. marraskuuta Helsingin Saalemiin arvioimaan
saatua...
Miten onNenäpäivää vietetään
jälleen marraskuussa. Keräys
on alkamassa jo lokakuun puolella,
ja seurakuntia kutsutaan mukaan toteuttamaan
valtakunnallista keräystä.
Miten onSana
ylistys herättää
seurakuntalaisissa monia
erilaisia mielikuvia. Seurakuntien ylistystavat
ja -laulut myös jakavat kristittyjä. Usein
kysymys on kuitenkin jostakin aivan muusta
kuin...
Miten onTurun Messukeskuksessa 28.–30. syyskuuta järjestetyille
helluntailiikkeen Syyspäiville osallistui
lähes 600 seurakuntien vastuunkantajaa.
Ristin Voitto -lehti kyseli osallistujilta
palautetta ja s...
Miten onSyyspäivät tuntuvat tulevan kesän jälkeen monille
helluntaiseurakuntien pastoreille ja
vastuunkantajille yllätyksenä. Turussa vastaanotettiin
ilmoittautumisia pitkään deadlinen
jälkeen....
Miten onSuomen
maahanmuuttajatilanne on muuttunut kahden vuoden takaisen maahanmuuttajavyöryn jälkeen. Koordinaattori Timo Kekolahti, minkälaista maahanmuuttajien kohtaaminen on tänään?
Miten onFloridan
suomalaiset kristityt odottelivat Irma-hurrikaania
jännittyneinä. Ennusteissa myrskyn
pelättiin osuvan kovimmin juuri West
Palm Beachin alueelle, missä Lake Worth
ja suomalainen...
Miten onSyyskuun
lopussa järjestettävien
helluntailiikkeen Syyspäivien
puhujaksi on kutsuttu Gateway-seurakunnan
pastori John Burke Yhdysvalloista.
Hänen opetuksensa on
herättänyt kysymyksiä ja...
Miten onToissa lauantaina Helsingin
Senaatintorilla koettiin
pitkään aikaan suurin kristillinen kaupunkitapahtuma,
kun arviolta 8 000 ihmistä kokoontui
seuraamaan ja osallistumaan Lasse Heikkilän...
Miten onHelluntaiseurakunnissa työskentelee pastorien
ohella enää kourallinen palkattuja evankelistoja.
Kotimaan saavuttavaan työhön on
kuitenkin nimetty 21 yhteysevankelistaa eri
puolilla maata....
Miten onSyyspäivät (vuoteen
2014 saakka nimellä Talvipäivät)
on helluntaiseurakuntien pastoreiden, vanhimpien
ja vastuunkantajien vuosittainen
tapahtuma, joka järjestetään tänä
vuonna 28.–30. syy...
Miten onKOULUT ovat aloittaneet jälleen uuden lukuvuoden. Helluntaiseurakuntien Koulupalvelulla on maanlaajuinen koulupastoreiden verkosto ja yli 30 vuoden kokemus yhteistyöstä koulujen kanssa. Viime vuosina...
Miten onPääkaupunkiseudun Iso Kirja eli IK Helsinki näkee päivänvalon 14. elokuuta. Raamattuopiston historiallinen harppaus tuo kurssit ja seminaarit paremmin myös ruuhka-Suomen ulottuville. Mitä kursseja...
Miten onMAAMME tunnetuimpia raamatunopettajia on Uusi
Tie -lehden päätoimittaja, kansanlähetysvaikuttaja Leif Nummela,
jonka luotsaamia Raamatun punainen lanka -seminaareja on järjestetty myös
vapaakri...
Miten onIK-opistolla Keuruulla
järjestetään suosittuja valtakunnallisia
Fifteen-leirejä rippikouluikäisille helluntaiseurakuntien nuorille.
Suosion kääntöpuolena jotkut seurakuntakentän toimijat
k...
Miten onVanhoillislestadiolaisesta taustasta tunnettu Jämsän kristillinen opisto järjestää heinäkuun jälkipuoliskolla perinteiset Opistoseuransa Isossa Kirjassa.
Miten onSuomen vapaakristilliseen neuvostoon (SVKN)
kuuluvat Suomen Adventtikirkko, Baptistikirkko,
helluntailiike, Metodistikirkko, Vapaakirkko
ja Pelastusarmeija.
Miten onTämän
vuoden herättäjäjuhlia vietetään
7.–9.
heinäkuuta herännäisyyden juurilla, Paavo Ruotsalaisen kotipitäjässä
Nilsiässä. Pääpaikka sijaitsee
aivan Nilsiän keskustassa.
Miten onVuodesta 1912
lähtien ilmestynyt Ristin Voitto -lehti on kokenut monia uudistuksia yli
sadan vuoden aikana. Nyt lehteen on jälleen
tekeillä uudistus, joka näkyy sekä rakenteessa että
sisäl...
Miten onEspoon Metro Areenalla toukokuun lopulla järjestetty
Nouse Suomi -tapahtuma on
herättänyt kriittistä jälkikeskustelua niin
seurakunnissa kuin mediassakin. Pääpuhujan, amerikkalaispastori
G...
Miten onRistin Voitto -lehden numeron 22/2017 saa myös moni sellainen henkilö, joka ei
ole vielä lehden tilaaja. Ristin Voiton painosmäärä on huomattavasti suurempi
tavanomaiseen viikkopainokseen...
Miten onHelluntaiseurakuntien koulutyöntekijät pääsevät
yhä kouluihin. Koulupalvelun yhteistyöjärjestönä
toimii nykyisin myös kansainvälinen
E-Compass ry.
Miten onTukholman keskustassa tehtiin perjantaina 7.4. terrori-isku, jossa kuorma-auton anastanut uzbekistanilainen mies ajoi sillä ensin ihmisten päälle Drottninggatanin kävelykadulla ja törmäsi sitten Åhlén...
Miten onJoensuun helluntaiseurakunta ja Voice in the City -järjestö toteuttavat ensi viikolla Joensuun urheilutalolla rukouskoulun. Tapahtuma kestää torstaista lauantaihin. Opettajina rukouskoulussa toimivat...
Miten onKuntavaaliehdokas Jari Viherlammen kohdalle osui kyseenalainen kunnia saada ehdokasnumerokseen 666. Hilpeyttä herättää etenkin se, että Ilmestyskirjassa pedon luvuksi mainittu numero kerryttää ääniä m...
Miten onHelsingin Saalemissa järjestetään johtajuuskonferenssi huhtikuun alussa. Mukana tapahtumassa on muun muassa hippiseurakuntaliikkeen perustaja Mark Foreman sekä Lontoon Hillsong-seurakunnan pastori Dan...
Miten onTM Aila Ruohon uutuusteos Pyhät, pahat ja pelokkaat (Atena 2017) on herättänyt huomiota mediassa. Ruoho pureutuu hengellisiin pelkoihin kymmenessä yhteisössä, ja haastateltavien joukossa on myös hellu...
Miten onIso Kirja -opisto ja australialainen Alphacrucis College (AC) toimivat nykyisin yhteistyössä koulutuksen järjestämisessä Suomessa. Tämä yhteistyö alkoi vuonna 2015.
Miten onIson Kirjan opettaja, TT Miika Tolonen pohdiskeli Opiston mäeltä -blogissaan kristityn kansallista identiteettiä ja lojaliteettia valtiolle (blogi löytyy osoitteesta ristinvoitto.fi). Hänen mukaansa k...
Miten onYle TV1:n Perjantai-ajankohtaisohjelmassa haastatellun ex-helluntailaisen Kaisa Klapurin kuvaukset
lapsuuden kokemuksistaan Kälviän helluntaiseurakunnassa ovat nostattaneet keskustelua muun muass...
Miten onEnsi syksynä toteutetaan helluntaiseurakuntien Parasta Suomelle -evankelioimiskampanja osana Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlavuotta. Kampanjaan valmistautuminen on parhaillaan käynnissä. Kampanjao...
Miten onSuomessa monet tunnetut kristilliset vaikuttajat ovat täysin eri linjoilla arvioidessaan Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin toimia ja sitä, miten häneen tulisi suhtautua. Myös presidentin rukousa...
Miten onSana Elämään -kommentaariraamattu on yksi Aikamedian kärkihankkeita vuonna 2017. Sen tekstilaitoksena käytetään suosittua Raamattu Kansalle -käännöstä, joka julkaistiin 2012. Kommentaariraamatusta on...
Miten onVuoden 2017 Juhannuskonferenssia on valmisteltu jo viime syksystä alkaen, ja konferenssitoimikunta kokoontui viime viikolla päättämään ohjelman pääsisällöistä.
Miten onRadio Patmos panostaa voimakkaasti radio-ohjelmiin. Se aloitti vakituisella toimiluvalla lokakuussa 2016 kymmenellä kuuluvuusalueella ja lyhytaikaisella luvalla 14 paikkakunnalla. Vaikka lyhytaikaiset...
Miten onSuomen Helluntaikirkon puheenvuorossa Kotkan Syyspäivillä kerrottiin Poliisihallituksen uudesta rahankeräyslain tulkinnasta, jonka mukaan yhdistyspohjaisilla seurakunnilla ei olisi kolehdinkanto-oikeu...
Miten onRistin
Voitto teki viimeksi suuremman lehtiuudistuksen juhlavuonna 2012.
Sen jälkeen lehden taittoon ja sisältörakenteeseen on tehty vain pieniä muutoksia.
Nyt lehteen on taas luvassa uudis...
Miten onSuomen eduskuntaan on perustettu uskonnon- ja omantunnonvapausryhmä. Sen tarkoituksena on Ihmisoikeuksien yleismaailmallisen julistuksen 18. artiklan mukaisesti edistää mielipiteen-, omantunnon- ja us...
Miten onHyvinkään ja Imatran helluntaiseurakunnissa on vastikään koettu herätystä, jossa yhteensä vähintään 150 henkilöä on ilmaissut haluavansa Jeesuksen elämänsä Herraksi
Miten onSaarnaaja Niilo Yli-Vainio (1920–1981) on yksi Suomen helluntailiikkeen tunnetuimmista nimistä. Hänen toimintansa sai laajaa julkisuutta erityisesti 1970-luvun loppupuolella, jolloin Lapualta alkanut...
Miten onSuomen Helluntaikirkon johtaja Usko Katto osallistui 7. marraskuuta Tallinnassa pidettyyn Pohjoismaiden ja Baltian maiden helluntaijohtajien kokoukseen.
Miten onSosiaali- ja terveysministeriö myönsi lokakuussa 765 000 euroa valtion tukea ruokaapua jakaville yhdistyksille, jotka Samaria rf:n koordinoimana hakivat avustusta toimintaansa. Tuen saajien joukossa o...
Miten onSana retriitti tulee ranskan kielen sanasta retrait, ’vetäytyminen’. Retriitti tarkoittaa vetäytymistä arkielämästä ja hiljentymistä esimerkiksi hengellisistä syistä tai stressin välttämiseksi. ...
Miten onItä-Euroopan romanilapsilla on todellinen hätä. Lukutaidottomat vanhemmat yrittävät elättää perheitään kerjäämällä, ja perheiden lapset ajautuvat usein köyhyyskierteeseen, josta on vaikea päästä irti...
Miten onSyyspäivillä keskusteltiin naisten asemasta helluntaiherätyksessä monipuolisesti. Keskusteluista noussut toivomus oli, että seurakunnat voisivat jatkossa olla entistä ehyemmin miesten ja naisten yhtei...
Miten onKotkassa järjestettiin viime viikolla helluntailiikkeen vastuunkantajien Syyspäivät teemalla ”Siltoja rakentamassa”. Vuosittaiset neuvottelupäivät, jotka ennen pidettiin tammikuussa Talvipäivinä, järj...
Miten onHelluntaiseurakuntien lähetys- ja kehitysyhteistyöjärjestö Fida International irtisanoi useita työntekijöitä noin vuosi sitten valtion kehitysyhteistyöleikkausten myötä.
Miten onRistin Voiton numerossa 38 uutisoitiin, että Ison Kirjan lähetyslinjan suosio on laskenut, kun järjestöiltä on leikattu valtion tukea ja seurakunnillakaan ei ole entisenlaisia mahdollisuuksia sitoutua...
Miten onRadioaallot ovat vieneet jumalanpalveluksen suomalaisten koteihin jo vuodesta 1926. Yleisradio juhli juuri radiojumalanpalvelusten pyöreitä vuosia; jumalanpalvelus on pisimpään Yleisradion ohjelmistos...
Miten onKristinuskoon tutustuttava Alfa-kurssi sai viime vuonna Britanniassa ennätysmäisen suosion, kertoo kristillinen Premiermediajärjestö sivuillaan. Isossa-Britanniassa noin 9 000 kirkossa järjestettiin v...
Miten onKunnat tekevät päihdeongelmaisia asukkaitaan koskevia hoitosopimuksia, joissa henkilö pääsee hoitokotiin tai tukiasuntoon. Palveluja tarjoavat järjestöt ovat näistä sopimuksista taloudellisesti riippu...
Miten onViime viikkoina kansainvälisiä lähetys- ja kehitysyhteistyöpiirejä ovat kuohuttaneet kristillisen World Vision -järjestön Gazan-työn johtajan väitetyt yhteydet terroristijärjestö Hamasiin. ...
Miten onNaisten asemaa ja palvelumahdollisuuksia koskevaa keskustelua on käyty helluntailiikkeessä jo vuosikymmeniä. Tämä keskustelu jatkuu edelleen. Seurakunnissa asiaan liittyy erilaisia näkemyksiä ja...
Miten onJuhannuskonferenssi on helluntailiikkeen suurin vuosittainen tapahtuma, jolla on monipuolisen ohjelman lisäksi myös taloudellista merkitystä. Useissa konferenssin tilaisuuksissa kerätään rahalahjoja,...
Miten onUusi Pokémon Go -mobiilipeli on herättänyt ennennäkemättömän suosion kännykänkäyttäjien parissa ympäri maailmaa. Pokémon-pelit saivat alkunsa Nintendon laitteilla 1990-luvulla. Pokémonit olivat pikkuo...
Miten onHelluntaiseurakuntien Musiikki ry:n
julkaisema kannanotto, musiikin ammattilaisten kirjoitukset Ristin Voitossa ja Paimen
Plus -lehdessä sekä Juhannuskonferenssin musiikkitarjonta ovat herättäneet...
Miten onWycliffe Raamatunkääntäjät (WRK) on raamatunkäännöstyöhön erikoistunut suomalaisjärjestö, joka kuuluu kansainväliseen ja tunnustustenväliseen Wycliffe-järjestöjen verkostoon.
Miten onJuhannuskonferenssissa on lapsille omia tilaisuuksia, mutta lasten energiamäärän huomioiden se ei riitä. Lapset tarvitsevat toimintaa ja tekemistä, jotta he viihtyvät. Vuosien mittaan onkin todettu, e...
PuheenaiheRistin Voitto on kehittänyt paperilehden rinnalla voimakkaasti myös sähköisiä palveluja. Uudet tuotteet www.ristinvoitto.fi-verkkolehti, näköislehti ja sähköiset RV-uutiset ovat kesän ajan vielä vapaa...
Miten onHelluntaiseurakuntien musiikki ry on osoittanut seurakunnille kannanoton, jossa se huolehtii yhteisöjen tämänhetkisestä musiikillisesta tarjonnasta.
Miten onNina Åström on tunnettu kokkolalainen artisti ja evankelista. Hän on edustanut Suomea vuoden 2000 euroviisuissa, tehnyt 14 levyä, esiintynyt noin 30 maassa konserteissa ja televisiossa yhteensä miljoo...
Miten onViime viikolla 170 ikääntynyttä pastoria ja evankelistaa kokoontui Iso Kirja -opistolle Senioripäiville. Kolmipäiväistä tapahtumaa luotsaili Hyvä Sanoma ry:n seniorityön yhdyshenkilö Tapio Sopan...
Miten onEduskuntaan on perustettu Familia-verkosto. Sen perustamiskokous pidettiin 17. toukokuuta. Perustamiskirjan allekirjoittajina on kansanedustajia useista eri puolueista, ja verkoston jäseniksi voivat l...
Miten onOne Way Missionin toiminnanjohtaja Tapani Suonto on sanonut olevansa huolissaan klassisen kristinuskon hämärtymisestä uuskarismaattisten ilmiöiden vallatessa alaa. Myös monet kesän aikana Suomessa vie...
Miten onAikamedia perusti maaliskuussa suljetun Facebook-ryhmän, joka liittyy samassa kuussa julkaistuun kirjaan Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin. Koetelkaa k...
Miten onHelsingissä vapunpäivänä järjestetty Jeesus-marssi ja etenkin siihen liittyvä yhteiskristillinen vapputapahtuma Senaatintorilla on herättänyt keskustelua.
Miten onHelluntailiikkeen Syyspäivät päätti viime lokakuussa jatkaa työntekijöiden valtakirjan valmistelua. Pastori Usko Katon johdolla toiminut laajapohjainen toimikunta on työstänyt valtakirjan yksityiskoht...
Miten onIso Kirja -opisto järjestää maanantaina 9.5. kello 18 helluntaiseurakuntien pastoreille ja vanhimmille saunaillan, jossa keskustellaan hengellisten ilmiöiden ja virtausten arvioinnista.
Miten onMusiikki kuuluu tärkeänä osana helluntailiikkeen toimintaan, juhliin ja myös Juhannuskonferenssiin. Perinteisesti konferenssin tilaisuuksien musiikista ovat vastanneet eri musiikkiryhmät ja esiintyjät...
Miten onAikamedia Oy muutti Keravalle Jäspilänkadulle Avainmedian vuokralaiseksi helmikuussa 2006. Keravalla ovat toimineet muun muassa Aikamedian lehtitoimitukset, musiikkituotanto ja osittain myös markkinoi...
Miten onMuutamat avustusjärjestöt kuten Suomen Punainen Risti ja Kirkon Ulkomaanapu kertovat valtion kehitysyhteistyöleikkausten ja toisaalta rasistisen puheen lisääntymisen auttaneen kansalaiskeräyksiä, ja r...
Miten onPaimen Plus -lehti uutisoi viime tammikuussa helluntaiseurakuntien koulupalveluun liittyvistä muutoksista. Uutisen mukaan pitkäaikainen koulupastori Leevi Ahopelto jää pois Pirkanmaan koulutyöstä ja s...
Miten onTuusulan helluntaiseurakunta haki Ristin Voiton numerossa 7/2016 vapaaehtoista nuorisotyöntekijää/ohjaajaa harvinaisen suurella lehti-ilmoituksella, jonka hinta on 2 112 euroa. Ilmoitus herätti runsaa...
Miten onSuomessa eletään aikaa, jolloin monet maahan tulleet turvapaikanhakijat saavat kielteisen päätöksen ja joutuvat poistumaan maasta. Joissakin tapauksissa kielteinen päätös saatetaan kokea eettisesti ep...
Miten onKuusamon helluntaiseurakunnalla on käytössään entisestä koulusta remontoitu Vasaraperän leirikeskus, joka palvelee leiri-, kurssi- ja majoituskäytössä. Paikka sijaitsee noin 33 kilometrin päässä Kuusa...
Miten onAIkamedia perusti pari viikkoa sitten suljetun Facebook-ryhmän keskustelemaan ajatuksista, joita uusi kirja Koetelkaa kaikki – suuntaviittoja aikamme hengellisten ilmiöiden arviointiin (Aikamedia, 201...
Miten onSuomen evankelis-luterilaisen kirkon Lähetystyön Keskuksen lähetysteologi Jaakko Rusama oli Kotimaa-lehden haastattelussa (11.2.2016) huolissaan kirkon työntekijöiden missiologisen osaamisen rappeutum...